6.9.2020 Tilannehan on se, että me kaikki istumme aivan liikaa, noin 80% ajasta. Muutama vuosi sitten Ylekin otsikoi dramaattisesti ”istumatyö tappaa”, missä on toki hieman pelottelun makua. Tosiasia on kuitenkin se, että istuminen turruttaa ja vieraannuttaa meitä kehoistamme erittäin tehokkaasti, eikä istumisen aiheuttamia haittoja mitätöi tunnin-parin treeni työpäivän jälkeen. Puhumattakaan siitä, että läheskään kaikkien ei tule edes liikuttua päivittäin, ja työmatkatkin kuluvat ehkä autolla.
Istumisen fyysiset haittavaikutukset ovat varmasti jo tiedossasi: yhteys pitkäaikaissairauksien ilmaantumiseen, lihasten heikkeneminen, selkävaivat, univaikeudet, ja jopa vaikeammat vaihdevuosioireet, näin muutamia luetellakseni. Lisäisin tähän listaan sen, jonka itse näen työssäni selvästi mutta josta ei juuri puhuta: turtuminen kehon viesteille, kehotietoisuuden heikkeneminen, liiallinen ”pääorientoituneisuus” ja yleinen jäykistyminen.
Havahduin tähän asiaan kymmenisen vuotta sitten, kun tunneillani aloin ymmärtää mikä on iso osa ongelmaa: suurin osa ihmisistä ajattelee liikkumisen olevan sama asia kuin treenaaminen. He tulivat pilatestunneille ajatellen että se riittää pitämään kunnossa ja liikkuvana. Tai jokin muu treeni pari kertaa viikossa riittää vaikkapa työmatkapyöräilyjen ohella. Tämähän on kaikki tarpeellista liikuntaa, mutta useimpien elämästä puuttuu liike osana arkea. Siitä lähtien olen miettinyt kuinka puhua tästä asiasta syyllistämättä mutta motivoiden ihmistä ymmärtämään kuinka paljon paremmin voit voida pienillä muutoksilla!
Itsekinhän tässä parhaillaan istun kirjoittamassa tätä tekstiä, ja ehdottomasti istun myös liikaa, vaikkakin työni onneksi itsessään on liikkuvaa. Tiedän kuinka helppoa on rojahtaa sohvalle väsyneenä työpäivän jälkeen, ja kuinka vaikeaa joskus on motivoida itseään nousemaan sieltä sohvalta edes mennäkseen lattialle makaamaan. Voin kuitenkin luvata sinulle, että se voi harjoittelun myötä muuttua ajan mittaan. Jossain vaiheessa ajatuksesi siitä, että tarvitset palkinnon tai motivaattorin jaksaaksesi liikkua, muuttuu siihen että saat palkinnon suoraan itse liikkeestä. Siksi että se tuntuu hyvältä. Nyt en tarkoita treenaamista tai liikuntasuoritusta, vaan liikkumista, liikkumista liikkumisen ilosta, siksi että hengität ja olet olemassa kehossasi, joka haluaa liikkua.
Jos haluat löytää itsestäsi liikkeen ilon, voit ihan ensimmäiseksi heittää syyllisyydellä vesilintua. Se, että olet osa tätä yhteiskuntaa, joka pakottaa meidät istumaan paikoillaan ja käyttäytymään ”kunnolla” viimeistään eskarilaisista lähtien, on tosiasia jonka takia ei kannata itseään syyllistää. Sisäistä liikkujaa ei voi löytää myöskään suorittamalla tai pakottamalla. Sen sijaan voit suhtautua itseesi myötätunnolla ja opetella kuuntelemaan kehoasi pitkin päivää, ja sitten pyrkiä toteuttamaan näitä liiketoiveita.
Otetaan esimerkkinä tilanne, jossa istut työpöydän ääressä ja niskasi alkaa jomottaa. Mikä on reaktiosi? Todennäköisesti kehosi on jo pidempään vihjannut, että se tarvitsee liikettä ja on aika vaihtaa asentoa, ja ellet muuta asentoa, lopulta jotain kohtaa alkaa särkemään. Se on kehosi keino kertoa että tee jotain! Seuraavalla kerralla kun koet kehossasi jotain epämukavaa, tarkkaile omaa reaktiotasi. Onko se asian vältteleminen, turruttaminen tai lääkitseminen, vai ehkä tuon liiketoiveen toteuttaminen?
Entä jos ottaisitkin hetken kuulostellaksesi kehostasi nousevaa impulssia joka kertoo mitä kehosi tarvitsee, mikä on ratkaisu. Se todella kertoo, sinun tarvitsee ”vain” osata kuunnella, ja sitten toimia sen mukaan. Kun toistat tätä usein, siitä tulee lopulta automaatio, eikä sinun tarvitse edes ajatella koko prosessia. Itse esimerkiksi äsken huomasin yhtäkkiä kesken kirjoittamisen nostavani kädet ylös ilmaan ilman mitään varsinaista syytä. Ihan vain siksi että kädet väsyivät ja tunsin kylkien kiristyvän. Tähän meni ehkä viisi sekuntia ja nyt oloni on paljon parempi. Olisin myös voinut olla välittämättä siitä ja painaa menemään, ja lopulta tunnin tai parin tai viikon päästä olisin ehkä tarvinnut huomattavasti järeämpiä keinoja palautumiseen ja vetreytymiseen. Entä muutaman vuoden päästä? Tämä on simppeli esimerkki mutta vertautuu myös isompiin asioihin.
Vähän väliä myös liikehdin koneen äärellä edes huomaamatta sitä, käyn makaamassa lattialla, roikun hetken pää alaspäin tuolilla tai muuten vain venkoilen penkillä. Etätöissä kotona edes sosiaalinen normisto ei ole pää alaspäin roikkumisen esteenä, vaikkakin ymmärrän että avokonttorissa kynnys siihen on vähän korkeampi. Itse harrastan siltikin kaikenlaista venkoilua vaikka ympäristö yrittäisikin vedota edelleen ”kunnolla olemiseen”. Oletko huomannut että kaikenlainen fyysinen leikkisyys on aikuisilta hyväksyttyä lähinnä jos se on naamioitu treenaamiseen? Keski-ikäinen voi kävellä tai seistä käsillään, tehdä akrobaattisia jooga-asanoita tai mitä tahansa muita temppuja taitoharjoitteluun verhottuna. Nyt en puhu ollenkaan tästä, vaan arkisemmasta, leikkisämmästä ja ehdottomasti tavoitteettomasta huvikseen-liikkumisesta.
Kehosi kaipaaman strukturoimattoman ja tavoitteita vailla olevan liikkeen toteuttaminen voi tuntua aluksi oudolta ja ehkä hölmöltäkin. Voit kuitenkin olla varma siitä, että se lisää hyvinvointiasi monella tasolla! Et tarvitse tähän taitoja, ainoastaan motivaatiota harjoitella kuuntelemaan kehosi toiveita.
Tunneillani sivuamme toistuvasti tätä teemaa ja erityisesti harjoittelemme kehonkuuntelutaitoja, mutta sinä itse lopulta tiedät parhaiten millaista liikettä oma kehosi tarvitsee. Aluksi on toki luonnollista kaivata ohjatumpaa liikkumista, jolloin olet lämpimästi tervetullut tunneilleni. Ohjattu harjoittelu onkin erittäin tärkeää tasapainoisen kehon ja laajemman liikerepertuaarin kannalta, tätä ei lattialla nuohoaminen pelkästään korvaa. Lähetän sähköpostilistalleni kerran-pari kuussa pieniä ohjattuja videoita eri teemoilla, voit liittyä listalleni alla jos haluat vastaanottaa näitä maksuttomia videoita ja saada ideoita kehotietoisuutta tukevaan harjoitteluun.
Mitään pikaratkaisua tähänkään asiaan siis ei ole olemassa. Ei ole olemassa mitään liikesarjaa, jonka tekemällä viisi kertaa viikossa pysyt kunnossa. Vastaus löytyy ennemminkin asenteestasi liikkeeseen ja kehoosi, ja arkisista tavoistasi. Kun harjoittelet tietoisesti, alkaa uudenlaiset ajatukset ja tavat hivuttautua hiljalleen osaksi arkea, ja alat itse ymmärtää mikä sinulle on toimivaa, sen sijaan että tarvitsisit auktoriteettia kertomaan sen sinulle.
Juuri nyt toivon, että liityt seuraani, kun tämän tekstin kirjoitettuani menen lattialle makaamaan, iloitsen siitä miten ihanaa on antautua lattian kannateltavaksi, ehkä rullailen hieman, ehkä venyttelen raajojani, hölskyttelen jalkoja ja käsiä ilmassa ja annan analyyttisen mielen lähteä vaikka kahvitauolle. Sitten saatan tehdä jonkin treeniä enemmän muistuttavan tuokion, tai sitten en.